https://www.zeip.fi/fi/blogi/ Jyri-Petteri Paloposki https://www.zeip.fi/fi/blogi/2022-01-12_hyvinvointia-hankinnoilla-osa-2-resepti-hyviin-hankintoihin/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2022-01-12_hyvinvointia-hankinnoilla-osa-2-resepti-hyviin-hankintoihin/ Wed, 12 Jan 2022 13:39:28 +0200 Kirjoitimme ehdokaskollega Jakke Mäkelän kanssa toisen osan Varsinais-Suomen tieteen ja teknologian vihreiden Hyvinvointia hankinnoilla -kirjoitussarjaan, joka julkaistaan kokonaisuudessaan Tiedepuolue.fi-sivustolla. Ensimmäisessä osassa kävimme läpi hankintojen merkitystä hyvinvointialueiden toiminnan laadun ja taloudellisuuden kannalta. Seuraavassa kolmannessa osassa käydään läpi palveluseteleiden roolia hankinnoissa. https://www.zeip.fi/fi/blogi/2022-01-09_hyvinvointia-hankinnoilla-osa-1-miksi-hankinnoilla-valia/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2022-01-09_hyvinvointia-hankinnoilla-osa-1-miksi-hankinnoilla-valia/ Sun, 09 Jan 2022 17:20:18 +0200 Avasimme ehdokaskollega Jakke Mäkelän kanssa Varsinais-Suomen tieteen ja teknologian vihreiden Hyvinvointia hankinnoilla -kirjoitussarjan, joka julkaistaan kokonaisuudessaan Tiedepuolue.fi-sivustolla. https://www.zeip.fi/fi/blogi/2021-06-11_luottamusta-ja-avoimuutta-paatoksentekoon/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2021-06-11_luottamusta-ja-avoimuutta-paatoksentekoon/ Fri, 11 Jun 2021 16:00:00 +0300 Turun Sanomat kertoi toissapäivänä, että kaupunki julkaisee vihdoin ensi keväänä ostolaskutietonsa – mutta vain tämän syksyn osalta. Hyvä että asiassa ollaan vihdoin pääsemässä eteenpäin – viime syksynä kirjoitinkin jo siitä, miten pahasti jäljessä Turku on suhteessa muihin kuntiin. Ensi keväänä ei kuitenkaan julkaista kuin syksyn tiedot, jolloin käytännössä asukkaat pääsevät näkemään vasta keväällä 2023, kahden vuoden päästä, mihin meidän yhteiset verovaramme käytetään. https://www.zeip.fi/fi/blogi/2020-10-12_turku-avoimen-datan-edellakavijaksi/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2020-10-12_turku-avoimen-datan-edellakavijaksi/ Mon, 12 Oct 2020 21:10:28 +0300 Haluaisitko sinä tietää, mihin verorahasi käytetään? Pitäisikö julkisella rahoituksella tuotetun tiedon olla kansalaisten jatkokehitettävissä ja jalostettavissa? Eikö olisi hienoa, jos turkulainen yritys saisi rakennettua verotuloja tuottavaa liiketoimintaa keksimällä uuden tavan hyödyntää tietoa? https://www.zeip.fi/fi/blogi/2020-09-02_ehdolla-ollaan/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2020-09-02_ehdolla-ollaan/ Wed, 02 Sep 2020 23:43:00 +0300 Kauteni partiohallituksessa päättyy vuoden loppuun, ja sen suhteen on aika tehdä tilaa tuoreille kasvoille. Mutta mitä seuraavaksi? Eilen illalla varmistui, että ensi keväänä huhkitaan vaalikentällä – minut nimettiin yhdeksi kuntavaalien vihreistä ehdokkaista Turussa. https://www.zeip.fi/fi/blogi/2019-08-01_opintolainan-valinta/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2019-08-01_opintolainan-valinta/ Thu, 01 Aug 2019 12:55:24 +0300 Opintolaina on valtion takaama laina peruskoulun jälkeisten opintojen rahoittamiseen. Se on marginaaliltaan ja kuluiltaan edullinen laina, joka kannattaa hyödyntää lähes aina, edes korkeakorkoiselle pankkitilille tallettamalla. Määräajassa valmistuneelle valtio hyvittää lisäksi merkittävän osan opintolainasta, joten jos aiot valmistua ajallaan, kannattaa opintolainan ottaminen erityisesti! Opintolaina tuntuu olevan harvojen kilpailuttama. Vaikka marginaalien erot ja kulut ovat melko pieniä, on kilpailuttamisella kuitenkin saavutettavissa selkeitä, opiskelijalle ehkä olennaisiakin kulusäästöjä. Vuoden aikana voi lainaa saada jopa 7800 €, jolloin vaikkapa korkeimman (Petäjäveden osuuspankki 0,25 % + 1,5 % = 1,75 %) ja matalimman (Helsingin seudun osuuspankki -0,303 + 0,25 = 0 %) koron välinen erotus on esimerkiksi viiden vuoden laina-ajalla 312 €, jonka lisäksi tulevat toimituskuluissa esiintyvät erot. Monissa pankeissa opintolaina on totuttu myöntämään verkkohakemuksen kautta, ja kustannustietojen kysyminen konttorista vaati yllättävän paljon selvittelyä – opintolainan kilpailuttamiseen ei ilmeisesti ole totuttu. Lähes kaikissa pankeissa opintolaina kannattaa joka tapauksessa hakea mahdollisen asiakkuuden avaamisen jälkeen verkkopankin kautta, koska toimitusmaksu on pienempi. Muista huomioida marginaalin ja kulujen lisäksi viitekorko. Esimerkiksi nollamarginaalin tarjoavalla Liedon säästöpankilla laina sidotaan Sp primeen, jonka tämänhetkinen arvo on 0,7 % – eli yli prosenttiyksikön suurempi kuin 12 kk Euribor! Prime-korkojen arvoja löydät Kauppalehden sivustolta. Liedon säästöpankissa todellinen korko olisi tällä hetkellä 0,7 %, kun taas Helsingin seudun osuuspankissa (jonka itse valitsin) nimellisesti -0,051 % – eli käytännössä en maksa tällä hetkellä lainkaan korkoa. Opintolainan kulut eri pankeissa Tiedot on kerätty heinäkuun 2019 aikana pankkien verkkosivustoilta tai konttoreista. Varmista itseäsi kiinnostavien pankkien ajantasaiset tiedot suoraan pankilta! Pankki Viitekorot Marginaali Korko 7/19 Toimitus- tai avausmaksu Nostokohtainen maksu seuraavista eristä Takaisinmaksun veloitus S-pankki 3 kk Euribor 0,5 % 0,86 % 30 € per takauspäätös 10 € 2,5 € Etelä-Hämeen osuuspankki 12 kk Euribor, OP prime 0,5 % Euribor: 0,25 %OP prime: 0,75 % 30 € (omistaja-asiakas 0 €) 5 € 2,5 € Helsingin seudun osuuspankki 12 kk Euribor, OP prime 0,25 % Euribor: 0 %OP prime: 0,5 % 30 € (omistaja-asiakas 0 €) 5 € 2,3 € Oma Säästöpankki 12 kk Euribor 0,9 % 0,6 % 20 € 10 € 3 € Mietoisten säästöpankki Säästöpankki prime 0,5 % 1,2 % 100 € Liedon säästöpankki Säästöpankki prime 0 % 0,7 % 0 € 35 € Nordea 12 kk Euribor, Nordea prime 0,5 % Euribor: 0,2 %Nordea prime: 1,2 % 20 € (alle 28-v 10 €) 10 € 2,3 € Aktia 12 kk Euribor 0,5 % 0,2 % 34 € 20 € 1,7 € Danske Bank 12 kk Euribor 0,5 % 0,2 % 30 € 5 € 2,7 € Kysymättä jäivät Paikallisosuuspankin, Handelsbankenin ja Ålandsbankenin tiedot. Osuuspankkien marginaalit Kurkkasin läpi verkkopalvelusta myös kaikkien Osuuspankkien marginaalit (nämä saa näkyviin kirjautumattomana käyttäjänä aloittamalla opintolainahakemuksen tekeminen). Suurimmalla osalla marginaali on 0,5 %. Alla listaus muista marginaaleista. 0,25 % Helsingin seudun osuuspankki 0,55 % Kainuun osuuspankki 0,65 % Raahen seudun osuuspankki 0,7 % Korsnäsin osuuspankki 0,75 % Auranseudun osuuspankki, Kuusamon osuuspankki, Nivalan osuuspankki, Outokummun osuuspankki 0,8 % Kangasalan osuuspankki, Kannuksen osuuspankki, Kemin seudun osuuspankki, Länsi-Kymen osuuspankki, Riistaveden osuuspankki 0,9 % Pohjolan osuuspankki 1 % Kangasniemen osuuspankki, Korpilahden osuuspankki, Kärkölän osuuspankki, Lemin osuuspankki, Pulkkilan osuuspankki, Ruukin osuuspankki, Tervon osuuspankki, Ylitornion osuuspankki 1,25 % Virtain osuuspankki 1,50 % Petäjäveden osuuspankki https://www.zeip.fi/fi/blogi/2015-08-10_haltin-vaellus-osa-1/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2015-08-10_haltin-vaellus-osa-1/ Mon, 10 Aug 2015 15:44:46 +0300 Päivä 3 Reitti: Lossujärven autiotupa — Urtaspahka — Urtashotelli — Vuomakasjärven kahlaamo — Phitsusköngäs — Phitsusjärven autiotupa Kesto: 12–21.30, x km Toinen vaelluspäivä alkoi Lossujärven autiotuvalta, josta lähdin etenemään Urtaspahkaa pitkin kohti Pihtsusköngästä ja Pihtsusjärveä. Matka alkoi lupaavasti, kun alussakaan en löytänyt karttaan merkittyä polkua – ei sikäli, että olisin sitä lähtenyt etsimäänkään. Reitti kun menee Suomen suurimpien korkeuserojen keskellä, ei eksymisestä juuri ole vaaraa. Ensimmäisen suoalueen kohdalla tosin alkoi tulla selväksi, että helppokulkuisempaakin reittiä voisi löytyä – joen varressa maaperä on yllättävänkin upottavaa ja askeleenkestäviä mättäitä saa hakea huolella. Tästä syystä eteneminenkin on hidasta, ja kun vielä hyttysiäkin piisasi... Matkan varrella näkymät ovat upeat. Molemmilla puolella laaksoa kohoavat korkeat tunturit ovat jylhiä, ja tasaisesti tuntureilta laskee alas pieniä ja isompia puroja, joiden alkupäässä näkyy korkealla tunturissa hienoja vesiputouksia. Matkalla tulikin useasti pysähdyttyä ottamaan kuvia. Vaikka purot ja vesiputoukset ovat hienoja, ne myös osaltaan hidastivat matkaa rutkasti. Matkan varrelle tippui kymmeniä sinänsä melko kapeiden purojen ylityksiä, joilta kuitenkin saa kultakin hetken haeskella sopivia kiviä joen ylitykseen kuivin jaloin (kahlaamaanhan en tietenkään ala!) Välillä löysin matkalta polun tai pari, joita seurailin kunnes ne taas katosivat. Polku oli tällä etapilla ilmeisen häilyvä käsite... Lopulta kuitenkin lounaskohteeksi itseni kanssa sopimani Urtashotelli löytyi – myöhemmin kuin toivoin, mutta kuitenkin. Kaiken lisäksi vesisade alkoi juuri sopivasti lounaan tienoilla, joten pääsin melko kuivana Urtashotelliin keittelemään soppaa. Lounaan jälkeen keräilin vielä Urtashotellin ympäriltä roskia, ja poistuessani huomasin vähemmän ilokseni polun varressa olevan kivikasan alla hillittömän roskakasan. Voi kai sitä jätettä noinkin ”hävittää”... Mukaan lähti kassillinen roskia kohti seuraavaa autiotupaa. Vaikka oli jo suhteellisen myöhä (olisikohan ollut joskus 18 aikoihin), niin itse asiassa tässä kohtaa vaikeudet vasta alkoivat. Kävi ilmi että ennen kahlaamolle ja Vuomakasjärvelle pääsemistä pitäisi ylittää kilometrin verran vaikeaa louhikkoa. Ei kai siinä kuin eteenpäin... Louhikon jo melkein loppuessa yhdeltä kiveltä alaspäin astuessani oikean jalan polvi huudahti kivusta. Maasto ja pitkät päivämatkat olivat tehneet tehtävänsä, ja jonkinlainen rasitusvamma oli ilmeisesti polveen muodostunut. Eipä siinä kuitenkaan kauaa kannattanut miettiä: Kipu oli sen verran hallittavissa että murtuma tai muu vakavampi ongelma tuskin tulisi kyseeseen, joten kaivelin särkylääkettä naamariin ja jatkoin kohti virkavallan majoja ja Vuomakasjärveä. Rannassa huomasin että Pihtsuskönkäälle pääsisi myös tältä puolelta Phitsusjokea ihmettelemään polkua pitkin. Hetken pohdinnan jälkeen kuitenkin totesin että aikataulu ja jalan kunto eivät anna periksi ylimääräistä koukkausta, joten jatkoin kahlaamon yli kohti Kalottireittiä. Virta olikin kahlaamolla yllättävän voimakas, ja muutamassa kohtaa kaatuminen oli aivan liian lähellä – kahlattava matka myös oli yllättävän pitkä, ja vesikin vähän viileää. Yli kuitenkin päästiin, ja tässä kohtaa oli syytä ottaa ensimmäinen juhlamalja hyvän suorituksen kunniaksi. Nopean henkilökohtaisen huollon jälkeen jatkoin matkaa kohti Phitsusjärveä, johon olin päättänyt saapua yöksi, vaikka väkisin. Jonkun matkan päässä ylempänä rinteessä voimat alkoivat loppua, ja paikka valikoituikin päivällispaikaksi. Kiven päällä tuntui olevan mukavan tuulista ja kuvittelin etteivät hyttyset siinä varmastikaan kiusaisi. Dream on... Hyttysiä oli paikalla ilma mustanaan, ja hetkeksikään ei voinut pysähtyä. Jonkun verran proteiinilisää taisi pataankin päätyä. Hyvin syöneenä kuitenkin huomasin heti päivällispaikan vieressä jo olevan Kalottireitin. Nythän tämä varmasti helpottuu, eikös niin? Rinkka kantoon ja kohti Phitsusjärveä. En jaksanut edes pysähtyä putoukselle ottamaan kuvia, vaan jatkoin suoraan eteenpäin tietäen palaavani samaa reittiä vielä kuitenkin takaisin. Kohtapuoliin Phitsusjärvi ilmestyikin näkyviin, ja sen ohella muutama tönö. Toiveikkaana lueskelin kartasta että kyseessähän on varmasti autiotupa, eli kohta ollaan perillä. Lähestyessä kävi kuitenkin melko selväksi, että kyseessä ovatkin porokämpät eikä suinkaan kovasti jo odotettu autiotupa – ja tässä kohtaa selvisi myös kuinka piinaavan pitkä matka vielä olisi. Lopulta myös autiotupa ilmestyi näkyviin, alkoi askel jo sen mukaisesti painaakin. Toki välissä piti vielä olla yksi ylitettävä joki, josta piti hetken hakea sopivaa ylityspaikkaa. Sellainen onneksi löytyi, ja pääsin lopulta tuvalle. Tuvalla oli hiljaista ja yksi henkilö oli majoittumassa uloskin; onneksi tuvassa kuitenkin oli tilaa, ja hiljaisesti heitin makuupussin laverille ja painuin unten maille. Makuualustakin oli mukana, mutta sen puhaltaminen olisi pitänyt aivan liikaa meteliä ja häirinnyt kämppäkavereita – tällä väsymyksellä kuitenkin kovakin alusta makuupussin kera kelpasi hyvin nukkuma-alustaksi. Paikat olivat aivan jumissa, mutta sekään ei paljoa häirinnyt... Päivä 4 Reitti: Phitsusjärven autiotupa — Haltin uusi autiotupa — Halti — Haltin uusi autiotupa Kesto: ?–?, x km Kolmas vaelluspäivä lähti liikkeelle rauhallisesti saksalaisen vaeltajan kanssa jutustellen. Hän oli lähtenyt Kautokeinolta Kalottireittiä pitkin kohti Kirunaa. Erikoiseksi suorituksen tekevät eväänsä: Mukana oli ilmeisesti pelkkiä nuudelipaketteja. Persoonallinen valinta. Hyttyset vähenivät heti järven rannan jälkeen, ja tällä kertaa luvassa oli lyhyt päivämatka Haltin autiotuvalle. Jalka oli valitettavasti edelleen kipeä, ja matkalla oli kivasti louhikkoakin. Haltin autiotupien jo näkyessä huomasin, että paikassa jossa kartan mukaan piti olla merkitty polku, oli lähinnä kivistä muodostettu nuoli. Mitään polkua ei näkynyt lähimaillakaan, mutta koska kyseessä oli selvästi suorin reitti, lähdin nuolen suuntaan. Reitti oli hyvin louhikkoinen, ja lumilaikkujakin oli paikoin. Autiotuvat näkyivät kauas, mutta eteneminen oli ikävän hidasta. Lopulta pääsin kuitenkin perille, ja huomasin että olin ensimmäinen tuvan kävijä edellisenä päivänä loppuneen maalauksen jälkeen: Kaikki kalusteet olivat nostettuina lavereille. Tupa oli myös aivan kylmä kolmen päivän tuuletuksen jäljiltä. Nostelin kalusteita paikoilleen ja lämmitin kaminaa valmistaen samalla lounaan. Samalla pohdiskelin hyvän aikaa, lähtisinkö nousemaan jo tänään Haltille vai olisiko syytä jättää reissu huomiselle. Kyselin varaustuvan puolelle ilmestyneiltä vaeltajilta tietoa sääennusteesta, ja koska täksi päiväksi oli luvattu selkeää ja huomiseksi sadetta, päätin lähteä nousemaan Haltille. Mukaan sopivat pakaasit (EA-varusteita, muonaa ja lämmintä vaatetta) ja päivärepun kanssa kohti huippua. Erehdyin kokeilemaan tässä kohtaa merkittyä reittiä. Vastaan tuli hyvin nopeasti joen ylitys, josta jälleen sai etsiä ylityspaikkaa. Sen takaa löytyikin Haltin merkitty reitti, joka ylitti samaisen joen toiseen suuntaan vain muutamien kymmenten metrien päässä. Kannatti, etenkin kun toiseen kenkään pääsi pieni määrä vettä ensimmäisessä ylityksessä... Haltin polku oli hyvin merkitty, joskin louhikkoinen. Paikoin oli myös lumilaikkuja, mutta ne kantoivat hienosti ja olivat kohtalaisen helppoja kuljettavia. Loppujen lopuksi nousu Haltille onnistuivat hyvinkin nopeasti ja helposti. Jo Haltin rinnettä noustessa alkoi pieni tihkusade, ja Suomen korkeimmalle kohdalle päästessä taivaalta tuli jo kunnolla vettä. Paikalle ilmestyi samaan aikaan Norjan puolelta seurue, joka suostui onnekseni vielä ottamaan muutaman valokuvankin todisteeksi käynnistä, ja tietysti perille pääsyä piti juhlistaa pienellä viskimaljalla ja snackseillä. Haltilta palatessa homma muuttui vaikeammaksi. Merkitty reitti toimi hienosti, ja lumiset kohdat olivat mukavia liukastella alas. Sen sijaan kiviset kohdat olivat melko tuskallisia, kiitos vammautuneen polven. Lopulta alas kuitenkin päästiin. Tällä kertaa menomatkasta ”viisastuneena” palasin takaisin autiotuvalle suoraan, kulkematta merkittyä polkua. Ei reitti juuri helpompi ollut, mutta ei toisaalta kovasti vaikeampikaan ja mitään ylityksiä ei tarvinnut tehdä. Tuvalle oli reissun aikana kerinnyt ilmestymään toinen vaeltaja, jonka kanssa juttelin hetken. Loppuilta menikin päivällisessä ja iltapalassa, varusteiden kuivatuksessa sekä tuvalta löytynyttä Vares-kirjaa lukiessa. Tulipa ensimmäistä kertaa myös venyteltyä enemmän, kiitos edellisyön ja -aamun täydellisen jumituksen. Päivä 5 Reitti: Haltin uusi autiotupa — Ritnin huippu — Haltin uusi autiotupa — Phitsusjärven autiotupa Kesto: 12–17.00, x km Neljäntenä vaelluspäivänä oli vuorossa Suomen korkeimman tunturin huiputus sekä paluumatkan aloittaminen jaksamisen mukaan. Aamulla herätessä olo oli melko kamala: Korvat, kurkku ja pää huusivat kaikki kilpaa kipuaan. Kuumalla juomalla ja aamiaisella sain kuin sainkin päivän kuitenkin käyntiin, ja vaikka sairastumisesta oli pieni epäilys niin päätin puskea eteenpäin kohti Ritniä. Koska Ritnin huipulle ei mene merkittyä (tai käytettävissä olleen kartan mukaan oikein muutakaan) polkua, katselin helppokulkuisemman oloisen reitin. Täksi valikoitui Ritnin länsirinteellä menevän joen pohjoispuoli, jossa korkeuskäyrä vaikutti olevan tasaisin ja jossa piti merkintöjen mukaan myös olla vähiten kivikkoa. Matka Haltin autiotuvalta joelle tapahtui taas eri reittiä kuin aiemmilla kerroilla; jälleen valinta kannatti, koska ylitys onnistui helposti ja löytämäni reitti oli todennäköisesti kulkukelpoisin tähänastisista löydöistä. Jatkoin joen vartta ylöspäin karttaen lumisia kohtia. Niistä kun ei oikein tiennyt onko alla lähinnä kiviä vai enemmänkin juoksevaa vettä, johon jään alle tippuminen voisi olla aikas vaarallista... Maaston puolesta Ritnin rinne oli mielestäni reilusti helpompi kulkea kuin Haltin – kivikkoa oli yllättävänkin vähän. Matkalla löytyi myös jokin ketunomainen eläin, joka pälyili vähän arkana ja toisaalta uteliaana kiven takaa. Ilmeisesti kyseessä oli lopunperin naali. Ritnin huippujen erottamisessa oli pientä haastetta, joten päätin lopulta jatkaa joen kohdalta ylöspäin ja suunnata ensin kauemmalle, eli matalammalle, huipulle. Sinne myös pääsin, ja kävin tsekkaamassa myös Suomen korkeimman käymälän (joka on rakennettu matalammalla huipulla olevan Virve-maston rakennusten joukkoon.) Tältäkin huipulta oli hyvät näköalat, ja huipulle pääsyä piti tietysti hivenen juhlistaakin. Matka jatkui edelleen nyt jo selvästi erottuvalle Suomen korkeimmalle huipulle. Ritnin huipputasanne oli melko kivikkoista, mutta matka ei onneksi ollut kovin pitkä ja siten korkeamman huipun saavuttaminen ei kauaa vienyt. Huipulla istuskelin sitten pidemmänkin hetken – näköalat olivat mielestäni reilusti Haltin vastaavia paremmat, ja toisaalta nyt oli käsillä retken käännekohta. Tästä alkaisi paluumatka kohti Kilpisjärveä.</p> Ritnin huipulta palailin aiempaa huonompaa reittiä kohti autiotupaa – luulin oikaisevani, mutta ehkä olisi vaan kannattanut kiertää nousureitille, aikaa olisi varmasti säästynyt. Lähempää huippua maasto on selvästi kivisempää, ja juurella oli melko soista. https://www.zeip.fi/fi/blogi/2014-08-11_paiva-8-paivani-dublinissa/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2014-08-11_paiva-8-paivani-dublinissa/ Tue, 12 Aug 2014 00:30:36 +0300 https://www.zeip.fi/fi/blogi/2014-08-09_paiva-6-yksi-lammas-kaksi-lammasta-kolme-lammasta/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2014-08-09_paiva-6-yksi-lammas-kaksi-lammasta-kolme-lammasta/ Sun, 10 Aug 2014 02:34:14 +0300 Aamulla (edelleen herkullisen) aamiaisen jälkeen kyselimme suunnitellusta päätepysäkistä Corkin-majapaikan isännältämme suositusta hyväksi majapaikaksi. Hän avuliaasti kyseli eräästä kuulemma aivan loistavasta paikasta Dinglestä (joka valitettavasti ei ollut tuo päätepysäkki) paikkaa, jollainen olisi löytynytkin mutta turhan kalliina. Päädyimme sitten lähtemään kohti Ballybunionia ilman valmista majapaikkaa, koska kyseessä olisi ennen vielä nykyistä suositumpi kohde jossa varmasti löytyy hyvätasoisia B&B:itä. https://www.zeip.fi/fi/blogi/2014-08-09_paiva-5-irlantilaisia-perinteita/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2014-08-09_paiva-5-irlantilaisia-perinteita/ Sat, 09 Aug 2014 13:03:34 +0300 https://www.zeip.fi/fi/blogi/2014-08-06_paiva-3-paikallista-menoa-pubissa-ja-liikenteessa/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2014-08-06_paiva-3-paikallista-menoa-pubissa-ja-liikenteessa/ Thu, 07 Aug 2014 01:08:26 +0300 https://www.zeip.fi/fi/blogi/2014-08-05_paiva-2-vaaranpuoleista-liikennetta-ja-sattumia/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2014-08-05_paiva-2-vaaranpuoleista-liikennetta-ja-sattumia/ Tue, 05 Aug 2014 22:54:53 +0300 Tiistain tärkein asia oli auton nouto ja vasemmalla ajamisen opettelu. Kävin siis syömässä majapaikassa aamiaisen, joka oli ihan kelvollinen, ja kävelin autovuokraamolle. Autovuokraamolla olikin kunnon jono, joten siellä jonotin kaiketi lopulta melkein tunnin verran. Itse paperien täytteleminen oli melko suoraviivaista; koska omavastuuvakuutus oli otettu halvemmalla erikseen, jouduin kuitenkin hyväksymään 1 200 € varauksen luottokortille. Tarkastuksessa oli mukana autovuokraamon henkilö, joka esitteli auton naarmut ja selitti jokaiseen itse osoittamaani että ”tuo on niin pieni että ei me noin tarkkoja olla.” Vastoin kaikkia ohjeita odotuksesta nuutuneena en jaksanut asiasta napista enempää, joten katsotaan tuleeko vakuutukselle käyttöä... Ja siitä sitten lähdettiin pääkaupungin ytimestä ottamaan ensimmäistä tuntumaa vääränpuoleiseen liikenteeseen. Kohti ruokaa https://www.zeip.fi/fi/blogi/2013-12-13_ensikokemuksia-jollasta/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2013-12-13_ensikokemuksia-jollasta/ Fri, 13 Dec 2013 22:10:58 +0200 Sain vihdoin pitkän odotuksen jälkeen uuden, uljaan Jollan kätösiini – saapumisilmoituksesta noutoon meni runsaat kaksikymmentä minuuttia, eli oli sitä taidettu vähän odotella... Nyt kun on muutaman päivän leikkinyt kapistuksella, voisi avata hivenen sitä, miltä tuo uunituore suomalaisen kännykkäteollisuuden pelastaja tuntuu.  Käyttöliittymä ja ohjaus Käyttöliittymä pistää silmään jo alusta lähtien tyylikkäänä ja hyvännäköisenä. Puhelinta ensimmäistä kertaa käynnistäessä käyttäjälle esitetään lyhyt opastus puhelimen kontrolleihin, eli käytännössä eri pyyhkäisyihin ja ruudulla näkyviin vihjeisiin siitä, mitä toimintoja milloinkin on käytössä. Vastaavaa ei muistaakseni aiemmassa puhelimessani, Nokia N9:ssä, ollut, ja lyhyt opastus on oikeinkin tervetullut lisä. Eri pyyhkäisyjä on selvästi enemmän kuin N9:ssä: sillä, pyyhkäisetkö ruudun sisällä vai sen ulkopuolelta on suuri merkitys toiminnon suhteen, ja tämän takia käyttö vaatii vähän totuttelua vanhojen tapojen karistamiseksi. Nopeasti käytöstä kuitenkin on tullut luontevaa ja ohjausmenetelmät tuntuvat mukavammilta kuin N9:ssä. Ohjelmistot ja toiminnallisuus Oletuksena näkyvillä on oma sovelluskauppansa, josta löytyvät Sailfishin natiivisovellukset. Näitä valitettavasti löytyy vasta muutamia (kuriositeettina mainittakoon, että Ilta-Sanomien ohjelma löytyy jo, toisin kuin esimerkiksi hotspot-tuki...) Tosin kun nyt katsoin sovelluskauppaa, spottasin heti useita ohjelmia joita ei vielä toissapäivänä näkynyt, eli tarjonta paranee jatkuvasti. Puhelimen omistakin toiminnoista moni asennetaan sovelluskaupan kautta: Sieltä löytyvät niin kalenteri, karttaohjelma, laskin kuin kellokin. Kyseessä ovat siis Jollan tekemät sovellukset, mutta käyttäjälle halutaan ilmeisesti antaa mahdollisuus olla asentamatta puhelimeensa tarpeettomia ominaisuuksia – omaan korvaani oikein hyvältä kuulostava ajatus! Tässä vaiheessa Jollan omissakin sovelluksissa on vielä pieniä puutteita toiminnallisuuksien suhteen: Esimerkiksi kalenterisovellus ei mahdollista minkäänlaista kalentereiden synkkausta muihin järjestelmiin, mikä tekee kalenterista tässä vaiheessa melko turhan. Toivotaan että tällaiset puutteet korjaantuvat piakkoin – ohjelmiin on ainakin päivityksiä satanut hyvinkin aktiivisesti, eli toivoa on! Toivoa kasvattaa myös yksi Jollan usein mainituistakin hienouksista, Android-sovellusten toimiminen alustalla. Tämä on erittäin olennainen lisä Sailfishin natiiviohjelmistoihin etenkin näin alkuvaiheessa käyttöjärjestelmän taivalta. Android-sovellusten asennus tapahtuu asentamalla ensin Yandex-sovelluskauppa puhelimeen ja sitten hakemalla sieltä halutut sovellukset. Yandexin sovelluskaupassa sovelluskirjo on hyvin paljon laajempi, mutta kaikkea ei sielläkään ole, valitettavasti. Google Playn sovelluskauppa, josta ne todelliset löydöt tehtäisiin, ei ole virallisesti puhelimeen saatavilla, joskin yllättäen joku on tämänkin puutteen jo saanut korjattua. Yandexista löytyvistä sovelluksista useimmat toimivat hienosti: Löysin sieltä jo mm. Spotifyn, salasanahallintatyökalu aWalletin ja e-kirjojen lukuohjelma Aldikon. Valitettavasti osa Android-sovelluksista ei puhelimessa ainakaan tällä hetkellä toimi kunnolla: Yksikään noin kymmenestä call recorder -sovelluksesta ei toiminut, kuten ei myöskään viivakoodiskanneri, äänitallennin tai Foursquare-asiakasohjelma. Yhteenveto Kokonaisuutena olen tyytyväinen. Käyttöliittymä on tyylikäs ja toimiva, ja toiminnallisuudetkin parantuvat jatkuvasti. Kärsimättömälle en kuitenkaan Jollaa vielä suosittelisi; kokeilin tänään siirtää puhelinluettelon tiedot N9:stä Jollaan, ja päälle päin näytti siltä että synkronointi toimi hienosti – paitsi että jostain syystä ainakin yksi nimi puuttuu Jollan listasta edelleen. Pieniä virheitä siis löytyy vielä, mutta toisin kuin N9:n kanssa tässä kohtaa lohdutuksena on se, että valmistaja on luvannut aktiivisesti kehittää alustaa. Odottelen mielenkiinnolla tulevia parannuksia :) https://www.zeip.fi/fi/blogi/2012-02-06_hyvan-sms-gatewayn-valitseminen-kayttoon-suomessa/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2012-02-06_hyvan-sms-gatewayn-valitseminen-kayttoon-suomessa/ Tue, 07 Feb 2012 00:15:59 +0200 Tajusin tänään, että tarvitsen tekstiviestihälytykset rakkaaseen Zabbixiini, joka yrittää kovasti pysyä kärryillä ylläpitämieni palvelimien tilasta. Sähköposti-ilmoituksia ongelmista ei vaan aina huomaa tarpeeksi ajoissa. Mutta kun hakee SMS gatewayta hakukoneella, saa mallia miljoona tulosta – mitä niistä kannattaisi oikeasti käyttää? Kokeilin niistä muutamia, yrittäen löytää palvelun joka olisi edullinen, joustava, nopea ja luotettava. Jep, tiedän – ei pitäisi kuvitellakaan löytävänsä tuollaista all in one -pakettia. Siitä huolimatta näyttäisi siltä että löysin sellaisen, joka täyttää kaikki kohdista vähintään riittävällä tarkkuudella. Tässä muutamia kokemuksia niistä mistä jotain muistan. BudgetSMS Alkuni BudgetSMS:n kanssa oli kivikkoinen – yritin käyttää heidän API:aan, mutta en saanut tekstiviestiä OK-kuittauksesta huolimatta. Itse asiassa luovutin koko palvelun kanssa, mutta pari tuntia myöhemmin siivotessani roskapostikansioitani löysin sähköpostin BudgetSMS:ltä, jossa kyseltiin lisätietoja käyttötarkoituksestani. Ilmeisesti BudgetSMS:n palveluita ei ollut suuremmin käytetty Suomeen lähettämiseen; tukikaveri lähetti minulle muutamia testiviestejä eri reittejä pitkin testatakseen mikä niistä toimii parhaiten. Sain palvelun toimimaan hyvin, ja he suostuivat ottamaan pienemmän kertamaksun kuin mitä sivuilla luki. Pidin heidän henkilökohtaisesta palvelustaan ja päätin valita heidän palvelunsa. Clickatell Clickatell oli ensimmäinen kokeilemani. Se näytti melko suurelta ja ammattimaiselta, ja API-vaihtoehtoja oli järjetön määrä. Huonoin asia Clickatellissä oli se, että sitä ei voi testata kunnolla ostamatta minimimäärää viestejä (joka oli itselleni 400). Testikrediteillä pystyi lähettämään kyllä viestejä, mutta viestin sisältö oli Clickatellin oma testiviesti eikä asiakkaan määrittämä. Nexmo Nexmo oli toinen valintani; käytän sitä omaan käyttööni koska BudgetSMS on jonkin verran kalliimpi ALV:in takia. Rekisteröintiprosessi ja käyttöliittymä ylipäätäänkin ovat hyviä ja hinnat ovat melko halpoja. Nexmolla on myös löytämistäni palveluista pienin minimikertamaksu; tosin BudgetSMS:n kanssa sai saman kertamaksun pyydettäessä. Ne muut Kokeilin muutamia muitakin, ja surffasin ainakin tusinan muiden Web-sivustoja yrittäen löytää järkevää palvelua. Turhan monet eivät toimineet Suomeen lupauksistaan huolimatta, ja jotkut olivat käyttööni naurettavan kalliita. Käytännössä itse olen tyytyväinen valintoihin ja uskon löytäneeni ainakin keskitasoa paremmat palvelut. P.S. Tein myös uuden version skriptistä, jolla SMS:t voi Zabbixista lähettää – se löytyy tällä hetkellä vain Zabbixin JIRA:sta, mutta toivon että se ilmestyy myös Zabbixin dokumentaatioon vanhan version tilalle. https://www.zeip.fi/fi/blogi/2011-10-06_drupal-7-lokimerkinnat-rsyslogiin/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2011-10-06_drupal-7-lokimerkinnat-rsyslogiin/ Thu, 06 Oct 2011 18:36:16 +0300 Tavallinen tapa Drupal 7:n lokitukseen on kaikkien lokimerkintöjen tallentaminen tietokantaan. Tällä on etunsa ja haittansa: Toisaalta se toimii hienosti minkä tahansa Drupal-sivuston kanssa vaatimatta ylimääräisiä ohjelmistoja tai pääsyä palvelimelle. Toisaalta se aiheuttaa muutama ylimääräisen tietokantakyselyn silloin tällöin (mikä itsessään ei toki ole kamalaa, mutta kun Drupal jo valmiiksi tekee niitä ”muutaman”, voi olla fiksua yrittää karsia kaikki ylimääräiset pois…) Ja luonnollisesti lokeja pitäisi myös seurata ja tarpeen tullen toimia merkintöjen pohjalta. Tämä voi osoittautua haasteeksi jos yrität ylläpitää kymmeniä sivustoja käsittävää multisite-asennusta – sinulla todennäköisesti ei ole aikaa tarkistaa jokaisen sivuston lokeja päivittäin Web-käyttöliittymän kautta. Viimeisen pointin hyväksi voisi toki tehdä jotain vaikka kirjoittelemalla näppärän pikku skriptin joka hakee kaikkien sivustojen tietokannoista lokimerkinnät ja näyttää ne yhdessä käyttöliittymässä. En ole itse törmännyt valmiiseen toteutukseen tästä, joten voi olla että joudut kodastelemaan sen itse. Ja riippuen toteutuksesta voi olla että tällaiseen skriptiin pitäisi lisätä jokaisen uuden sivuston kantatunnukset erikseen – minkä todennäköisesti kuitenkin unohdat. Ok, ok, oliko sinulla joku pointtikin? Lokituksen voi tehdä paremminkin – sivuston toimintojen lokittamisen ilman (pientä) overheadia ja seurannan vaikeuksia. Tämä on mahdollista syslogin avulla (tämä toki yleensä vaatii että hallitset itse omaa palvelintasi – muuten et todennäköisesti saa tätä asennettua.) Syslogd on palvelinohjelmisto, joka on vastuussa Linux-järjestelmäsi kaikista lokitustarpeista. Se kirjoittaa jotain lokiin todennäköisesti joka minuutti: Saapuvat ja lähtevät sähköpostit, shell-yhteysyritykset, cron-ajot… Mitä ikinä kaipaatkin, syslogilla todennäköisesti on se. Se on pitkälle erikoistunut työkalu joka tekee yhden ja vain yhden asian: Lokittaa mitä ikinä järjestelmäsi vaan haluaa. Tämän takia on tietysti järkevää käyttää syslogia myös Drupal-asennustesi ongelmien ja virheiden lokittamiseen. Vähemmän yllättäen, tälle(kin) on jo Drupal-moduli: Drupalin ytimestä löytyy Syslog-moduli. Miten se sitten tehdään? Syslog-moduli on melko helppo käyttää: Oikeasti sinun vaan tarvitsee ottaa se käyttöön ja tehdä sen asetukset osoitteessa admin/config/development/logging. Täytä seuraavat kentät ja klikkaa Tallenna, ja olet jo melkein valmis: Syslog identiteetti Tämän pitäisi olla merkkijono jota käytät tämän Drupal-asennuksen erottamiseen kaikista muista palvelimesi Drupal-asennuksista. Itse käytän yleensä sivuston domain-nimeä ilman pistettä, eli www.zeip.eu:sta tulee zeipeu. Syslog facility</dl> Tämä on tavallaan ”kanava” jota syslogd käyttää jakamaan eri ohjelmistojen merkinnät eri lokitiedostoihin omien sääntöjensä mukaisesti. Drupal antaa sinun käyttää vain LOCAL-vaihtoehtoja – itse käytän LOG_LOCAL1:tä. LOG_LOCAL7 on joissain järjestelmissä varattu, joten en suosittele sen käyttämistä. </dl> Kun olet tehnyt tämän, Drupalisi lokittaa jo virheensä syslogiin. Mutta syslogd ei välttämättä vielä tallenna niitä: Sille ei ole kerrottu, mitä valitsemallasi facilityn virheillä pitäisi tehdä. Joten seuraavaksi sinun tulee tehdä syslogdisi asetukset. Jos käytät Debiania, käytät todennäköisesti rsyslogia syslogdinasi, joten se on se järjestelmä jonka asetukset näytän tässä. Jos käytät jotain muuta, haluat todennäköisesti tehdä vastaavat asetukset, mutta muotoilun joudut selvittämään itse. Debianissa, luo uusi tiedosto nimellä /etc/rsyslog.d/drupal.conf seuraavan sisältöisenä: $template RFC3164fmt,"<%PRI%>1 %TIMESTAMP:::date-rfc3339% %HOSTNAME% %syslogtag%- - - %msg%\n" local1.* -/var/log/drupal.log;RFC3164fmt Ensimmäinen rivi määrittelee uuden mallin lokimuotoiluksi, ja toinen rivi määrittelee että kaikki viestit local1-facilityssä tallennetaan /var/log/drupal.logiin. Jos valitsin jonkun muun kuin LOG_LOCAL1:n, korjaa toista riviä vastaavasti. Voit nyt kirjautua sisään sivustollesi ja sen jälkeen tarkistaa, että kirjautumisesi on tallennettu tiedostoon /var/log/drupal.log. Tämän jälkeen voit poistaa Database logging -modulin pois käytöstä säästääksesi muutaman tietokantakyselyn. Se on siinä! https://www.zeip.fi/fi/blogi/2011-07-12_yhdistyksen-kirjanpito-gnucash-ohjelmalla/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2011-07-12_yhdistyksen-kirjanpito-gnucash-ohjelmalla/ Wed, 13 Jul 2011 02:15:33 +0300 Aloitin vuoden 2010 alusta ainejärjestöni rahastonhoitajana – iso haaste, kun ei tiedä yhtään mitään kirjanpidosta. Vuoden aikana selvisi kaikenlaista, mutta heti kärkeen päätin, että en halua käyttää yleisesti Suomessa käytettyä (sinänsä varsin käyttökelpoisen oloista) Tappio-ohjelmaa, vaan haluan kokeilla, miten avoimen lähdekoodin voimat yltävät suomalaisen yhdistyksen kirjanpitoon. Tähän löytyy nykyisellään useampikin vaihtoehto. Saattaa olla että löytyi silloinkin, mutta syystä tahi toisesta (osittain ehkä siksi, että se vaikutti kaikkein aktiivisimmin kehitetyltä ja taisi jo silloin tukea ainakin joitain tietokantoja, nykyisellään myös MySQL:ää) valitsin Gnucashin. Gnucash kuitenkin on jopa suomenkielisenä versiona pitkälti englanninkielinen (eli sen käännös on puutteellinen), ja muutenkin se on selvästi tarkoitettu käytettäväksi tietyllä tavalla. Asteriskin tilikartan muoto ei ole ihan se GnuCashin omin – esimerkiksi uudenkin version tuloslaskelma-raportti tulostaa käyttökelvottoman tuloslaskelman, jos kulutilit ja tulotilit eivät olekaan täysin erillään, vaan ovat kukin oman kategoriansa alla. Koko vuoden jännitin, saanko tilinpäätöksen tehtyä ohjelmalla, vai joudunko näpyttelemään kaiken tiedon uudestaan Tappioon häntä koipien välissä. Totta kai tein testejä jo tilikauden aikana, mutta olin myös kuullut huhuja siitä, kuinka joku oli aiemmin kokeillut Gnucashia samaisen yhdistyksen kirjanpidossa ja joutunut sinä kuuluisana viimeisenä yönä vaihtamaan ohjelmaa. Ei kaikkein kannustavin vinkki kuulla puolessavälissä tilikautta… Lopunperin onnistuin kuitenkin saamaan omaan silmääni ihan käyttökelpoiset tulosteet Gnucashista. Tähän koitan koota pari vinkkiä siitä, miten tulosteista saa totutun näköisiä – en varsinaisesti lupaa että ne ovat tietosisällöiltään, ulkonäöltään tai miltään muultakaan oikeita, mutta yhdestä (maallikko)tilintarkastuksesta näillä on jo menty läpi. Jos löydät parempia tapoja tai toteat että tuloste ei ole lain tai hyvän tavan mukainen, kuulen siitä mielelläni. Tase Avaa Raportit-valikosta Vastaavat ja vastattavat -alakohdasta Tase-raportti Klikkaa työkalupalkista Ominaisuudet Aseta Tilit-välilehdeltä näytettävien alitilitasojen määräksi "Kaikki" Aseta Näytä-välilehdeltä seuraavat: Ylätilin tase: Älä näytä Ylätilien välisummat: Näytä välisummat Käy vielä asettamassa Yleistä-välilehdeltä raportin nimeksi ja otsikoksi "Tase" ja yrityksen nimeksi yhdistyksesi nimi. Tyylitiedosto Helppo tekee taseesta helppolukuisemman – ainakin näytöltä. Klikkaa lopuksi Ok ja tarkista tulos. Raportin päivämääränä ylälaidassa pitäisi olla tilikautesi viimeinen päivä (31.12.[vuosi]). Jos ei ole, käy säätämässä tilikausiasetusta muokkaa-valikosta, asetukset-kohdan takaa avautuvan ikkunan Accounting Period -välilehdeltä. Tuloslaskelma Tämä löytyy myös valikosta suoraan, mutta ainakaan omalla tilikartallani se ei toiminut. Kokeile kuitenkin, se löytyy raportit => tulot ja menot => tuloslaskelma -kohdasta valikosta. Avaa Raportit-valikosta Yhteenveto tileistä Klikkaa työkalupalkista Ominaisuudet Siirry Tilit-välilehdelle ja valitse taas näytettävien alitilitasojen määräksi "kaikki" Tilit-kohdasta valitse ensin Tyhjennä valinnat. Klikkaa sitten Tulos-ylätiliäsi (joka ainakin itselläni sisältää siis kaikki tulostilit) ja sen jälkeen listan alla olevaa painiketta Select Children. Aseta taas Näytä-välilehdeltä seuraavat: Ylätilin tase: Älä näytä Ylätilien välisummat: Näytä välisummat Käy vielä asettamassa Yleistä-välilehdeltä raportin nimeksi ja otsikoksi "Tuloslaskelma" ja yrityksen nimeksi yhdistyksesi nimi. Tyylitiedosto Helppo tekee taseesta helppolukuisemman – ainakin näytöltä. Klikkaa lopuksi Ok ja tarkista tulos. Raportin päivämääränä ylälaidassa pitäisi olla tilikautesi viimeinen päivä (31.12.[vuosi]). Jos ei ole, käy säätämässä tilikausiasetusta muokkaa-valikosta, asetukset-kohdan takaa avautuvan ikkunan Accounting Period -välilehdeltä. Pääkirja Avaa Raportit-valikosta Vastaavat ja vastattavat -kohdasta Pääkirja-raportti. Klikkaa työkalupalkista Ominaisuudet Siirry Tilit-välilehdelle ja valitse taas näytettävien alitilitasojen määräksi "kaikki" Tilit-kohdasta valitse ensin Tyhjennä valinnat. Klikkaa sitten jokaista ylätiliäsi vuorollaan ja avaa ne käyttämällä Select Children -painiketta. Kun kaikki tilit ovat näkyvissä, klikkaa "Valitse kaikki" Klikkaa Suodata-kohdan alla olevaa Tyhjennä valinnat -painiketta Poista Näytä-välilehdeltä Juokseva tase -valinta Käy asettamassa Yleistä-välilehdeltä raportin nimeksi "Pääkirja". Tyylitiedosto Helppo tekee taseesta helppolukuisemman – ainakin näytöltä. Päiväkirja Avaa Raportit-valikosta Vastaavat ja vastattavat -kohdasta Päiväkirja-raportti. Klikkaa työkalupalkista Ominaisuudet Valitse Näytä-välilehdeltä Num-kenttä, jolloin myös tositenumero näkyy päiväkirjassa. Käy asettamassa Yleistä-välilehdeltä raportin nimeksi "Päiväkirja". Tyylitiedosto Helppo tekee taseesta helppolukuisemman – ainakin näytöltä. Siinä se. Asetukset varmaan voisi laittaa fiksumminkin, enkä voi väittää tuntevani liian tarkasti yhdistysten tilinpäätösten asiakirjojen muodosta olevia määräyksiä, mutta näillä asetuksilla pääset melko lähelle Tappio-ohjelman muotoa. Have fun! https://www.zeip.fi/fi/blogi/2011-07-05_drupal-6-hst-autentikaation-parantaminen/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2011-07-05_drupal-6-hst-autentikaation-parantaminen/ Tue, 05 Jul 2011 12:03:08 +0300 Sunnuntaina kirjoitin <a href=’“/artikkeli/drupal-6-autentikointi-apache-2ssa-vrkn-hst-kortilla”>Drupal 6 -autentikoinnista HST-kortilla</a>. Kirjoituksessa väitin myös aikovani laajentaa Certificate Login -modulia mahdollistamaan OpenID-tyylisen ratkaisun, jossa käyttäjän nimeä ei tarvitse olla saatavissa suoraan varmenteesta vaan käyttäjä voidaan liittää mielivaltaiseen määrään eri varmenteita. Tämä on Drupal 6:ssa mahdollista authmap-taulun avulla, jota Drupalin oma OpenID-modulikin käyttää. Käytin viime yöstä muutaman tunnin asian tutkimiseen ja sain aikaiseksi toimivan laajennuksen moduliin, jonka suurin jäljellä oleva puute on se, ettei käyttäjä voi tarkastella itseensä liitettyjä varmenteita eikä poistaa niitä. Lisään tuon ominaisuuden, mikäli patchini hyväksytään osaksi modulia. Tässä kuitenkin ohje ominaisuuden omatoimiseen käyttöön ottamiseen. Koodimuutokset Ensimmäiseksi ominaisuutta hyödyntääkseen tulee patchia käyttäen toteuttaa koodimuutokset koodiin. Suosittelen hakemaan Drupal.orgin versionhallinnasta ohjeen mukaisesti uusimman version koodista, koska patch on tehty sitä vasten: $ git clone http://git.drupal.org/project/certificatelogin.git $ cd certificatelogin Tämän jälkeen käy lataamassa patch issuesta. Siirrä ladattu patch certificatelogin-hakemistoon, jonka Git juuri loi. Siirry hakemistoon, ja aja seuraava komento: $ patch -p0 < certificatelogin-authmap.patch patching file certificatelogin.module Jos tulosteena tuli jotain muuta kuin yllä mainittu (erityisesti jos tulosteessa lukee FAILED), patch epäonnistui. Tällöin ei kannata jatkaa ennen ongelman korjaamista. Siirrä vielä moduli Drupal-asennukseesi sopivaan hakemistoon (esim. sites/default/modules/custom). Asetukset Kun olet siirtänyt modulin asennukseesi ja laittanut sen päälle, käy vielä modulin asetussivulla (admin/settings/certificatelogin). Jos olet aiemmin käyttänyt modulia, huomaat yhden uuden valinnan: ”Use authmap instead of user name.” Klikkaa se päälle. Tämän jälkeen mene kirjautuneena käyttäjän osoitteeseen /login ja klikkaa Login-painiketta. Jos kaikki meni kuten kuuluu, ruudullasi lukee nyt ”Successfully added” ja perässä varmenteesi tunniste. Nyt varmennekirjautuminen toimii ilman, että käyttäjätunnuksen tarvitsee olla varmennetunnus. Voit liittää edellämainitulla tavalla käyttäjätunnukseen useammankin varmenteen. Varmenteita voi tällä hetkellä poistaa ainoastaan suoraan tietokannasta authmap-taulusta. That’s it, have fun! https://www.zeip.fi/fi/blogi/2011-07-03_drupal-6-autentikointi-apache-2ssa-vrkn-hst-kortilla/ https://www.zeip.fi/fi/blogi/2011-07-03_drupal-6-autentikointi-apache-2ssa-vrkn-hst-kortilla/ Mon, 04 Jul 2011 01:04:28 +0300 Hankin jo kuukausia sitten kuopattavaksikin jo kaavaillun Väestörekisterikeskuksen ja poliisin tuottaman sähköisen henkilökortin. Normaalin henkilöllisyystodistuksen lisäksi se sisältää siis varmenteen, jota voi käyttää sekä tunnistautumiseen että asiakirjojen allekirjoittamiseen – olkoonkin, että harvat palveluntarjoajat sitä ottavat vastaan (oikeastaan ainoina ovat viranomaiset ja Itellan NetPosti – Osuuspankkikin kuoppasi oman HST-tukensa vähäisen käytön vuoksi.) Itseäni kuitenkin alkoi kiinnostamaan kortin ottaminen käyttöön omaan omiin palveluihini tunnistautumiseen liittyen - käytän paljon mm. omaa OpenID-palveluani, johon tunnistautuminen henkilökortilla olisi melko coolia (muuta hyötyä siitä tuskin olisi…) OpenID-palveluni pyörii Drupalin päällä, ja oletin, että käyttäjävarmenneautentikaatio siihen on lasten leikkiä, kun tarkoitukseen on modulikin. Newsflash: Ei se ole. Apache kiukuttelee vastaan, VRK:n juurivarmenteet ovat väärässä muodossa ja elämä on muutenkin kovin kurjaa… Lopun perin todennus on kohtalaisen helppo asentaa – kunhan vaan tajuaa, että joko Firefox tai Fujitsun hieno korttiajuri tykkäävät kaatuilla välillä, eli jos homma ei tunnu toimivan niin eri selaimen käyttäminen ja/tai selaimen uudelleenkäynnistys voi olla kaipaamasi helpotus… (Tämän tajuaminen vei itseltäni aika monta tuntia, koska varmenne toimi kuitenkin hienosti useimmissa muissa HST-palveluissa.) Varmennetodennuksen asettaminen Apacheen Aloita valitsemalla haluamasi juurivarmenne. VRK:lla on sekä yleinen juurivarmenne (”VRK Gov. Root CA”) että kansalaisvarmennejuuri (”VRK Gov. CA for Citizen Qualified Certificates”). Yleinen juuri mahdollistaa kaikkien VRK:n myöntämien asiakasvarmenteiden käyttämisen palvelussa – siis myös esimerkiksi organisaatio- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmenteet. Henkilövarmennejuuri taas sisältänee lähinnä kansalaisille myönnettävät sähköiset henkilökortit. Itse käytin tässä yleistä juurta, vaikka käyttäjiä palveluilla on yleensä itseni lisäksi 0 – ihan vaan siksi, että en keksinyt hyviä syitä rajoittaa, koska joka tapauksessa kyseessä ovat luotetut varmenteet. Kun olet löytänyt haluamasi varmennejuuren, päätä vielä mistä haluat hakea sen. Voit hakea juurivarmenteen joko VRK:n sivustolta tai purkaa sen omistamallasi Linux-koneella sähköisestä henkilökortista (jos siis olet saanut kortin toimimaan koneessasi…) Juurivarmenteen purkaminen henkilökortista varmistaa paremmin, että kyseessä on oikea varmenne – olet hakenut korttisi todennäköisesti suoraan poliisilta, eli kortti tuskin on väärennetty. Sen sijaan netistä haettaessa varmenteen aitous pitäisi tarkistaa sormenjäljen perusteella jostain riippumattomasta lähteestä. Jos haluat hakea varmenteen kortilta, käytä seuraavia komentoja, riippuen juurivalinnastasi: a) Yleinen juuri $ pkcs15-tool -r $(pkcs15-tool -c|grep -A4 "Root"|grep ID|cut -d: -f2) > vrkrootc.pem b) Kansalaisvarmennejuuri $ pkcs15-tool -r $(pkcs15-tool -c|grep -A4 "Citizen Qualified"|grep ID|cut -d: -f2) > vrkcqc.pem Jos taas haet varmenteesi VRK:n sivustolta, käy lataamassa se. Tällöin varmenne kuitenkin on väärässä muodossa – VRK:n sivustolla käytetään DER-muotoa, kun Apache taas haluaa varmenteensa PEM-muodossa. Muunna se siis PEM-muotoon: $ openssl x509 -in vrkrootc.crt -inform DER -outform PEM -out vrkrootc.pem (Tai vastaavasti tiedostonimeksi vrkcqc, jos käytät kansalaisvarmennejuurta.) Sijoita varmenteet tämän jälkeen sopivaan paikkaan palvelimellasi. /etc/ssl toimii hienosti. Tämän jälkeen lisää vielä (Debianissa hakemistosta /etc/apache2/sites-enabled löytyvään) SSL-vhost-tiedostoosi muutama rivi: SSLCACertificateFile /etc/ssl/vrkrootc.crt SSLVerifyClient optional SSLVerifyDepth 2 SSLVerifyDepth-arvon tulee olla 2, jos käytät yleistä juurivarmennetta – tällöin juuren ja varmenteen välissä on nimittäin tuo yllä mainittu kansalaisvarmennejuuri, jolloin käyttäjän varmenteen ”syvyys” antamastasi juuresta on kaksi varmennetta. Jos käytät suoraan kansalaisjuurivarmennetta, syvyydeksi pitäisi riittää 1, koska tällöin käyttäjän varmenne on suoraan antamassasi juuressa. Näillä eväillä pitäisi Drupalin päähän saada ympäristömuuttujassa $_SERVER tieto käyttäjän mahdollisesta VRK:n myöntämästä henkilövarmenteesta. Koska varmenne on määritelty valinnaiseksi, pääsevät myös varmenteettomat sivustolle vanhaan malliin. Drupal-modulin käyttöönotto Kun itse Apachen pää on saatu kuntoon, täytyy vielä saada Drupal ymmärtämään jotain Apachen antamasta tunnistustiedosta. Tähän liittyen täytyykin asentaa Certificate Login -moduli. Kun olet asentanut modulin ja käynyt laittamassa sen päälle, vieraile modulin asetussivulla (Ylläpito => Sivuston asetukset => Certificate Login Settings), ja laita ainakin seuraavanlaisia asetuksia: Enable/Disable: Enabled PHP code to retrieve user name: ”$_SERVER[‘SSL_CLIENT_S_DN_CN’]” (ilman uloimpia lainausmerkkejä) Account creation: Enabled Näillä asetuksilla saat käyttäjätunnuksiksi koko nimen + SATU:n (Sähköinen asiointitunnus.) Ei ihan optimaalista, muita vaihtoehtoja on mikä tahansa yhdistelmä etunimestä, sukunimestä ja SATU:sta. Omana tavoitteenani on laajentaa Certificate Login -modulia siten, että se osaisi käyttää tunnistamiseen tiettyä kenttää ja tallentaa sen käyttäjäprofiiliin, jotta käyttäjän käyttäjätunnus voisi olla jotain mitä sertifikaatista ei löydy. Myös porttaus Drupal 7:aan olisi kiva… Katsotaan mitä tulevina viikkoina saan aikaan. Siihen asti edellämainittu on nähdäkseni pitkälti se, mitä näillä nappuloilla saadaan aikaan. ‘njoy. Ongelmanratkaisu Eikö toimi? Käy asettamassa Apacheen enemmän kertovat logit laittamalla SSL-vhostin asetuksissa oleva LogLevel-asetus esimerkiksi arvoon debug. Alla muutamia löytämiäni ongelmia: [error] [client 192.0.2.0] Certificate Verification: Certificate Chain too long (chain has 2 certificates, but maximum allowed are only 1) Säädä SSLVerifyDepth-arvoa siten, että se on vähintään ”chain has n certificates”-kohdan n-arvon mukainen. [info] SSL Library Error: error::SSL routines:SSL3_GET_CLIENT_CERTIFICATE:peer did not return a certificate No CAs known to server for verification? Asiakkaalta ei tullut varmennetta. Tarkista Apachen restartin jälkeen error_logista, että se on löytänyt CA-tiedot: [debug] ssl_engine_init.c(598): Configuring client authentication [debug] ssl_engine_init.c(1193): CA certificate: /C=FI/ST=Finland/O=Vaestorekisterikeskus CA/OU=Valtion kansalaisvarmenteet/CN=VRK Gov. CA for Citizen Qualified Certificates Kunhan tämä on ok, niin ainakin itselläni tähän auttoi ihan selaimen uudelleenkäynnistys. Lisälukemista Linux.fi-wikin sivu HST:stä Linux.fi-wikin sivu HST-kortin asentamisesta Apacheen Ismo Aulaskarin jo muutaman vuoden vanha ohje kortin käyttämisestä Linux-ympäristössä