Haluaisitko sinä tietää, mihin verorahasi käytetään? Pitäisikö julkisella rahoituksella tuotetun tiedon olla kansalaisten jatkokehitettävissä ja jalostettavissa? Eikö olisi hienoa, jos turkulainen yritys saisi rakennettua verotuloja tuottavaa liiketoimintaa keksimällä uuden tavan hyödyntää tietoa?
Avoin data on keskeinen osa avointa hallintoa. Se tarkoittaa sitä, että jokainen voi tarkastella, hyödyntää ja jatkojalostaa verovaroin tuotettua tietoa. Suomessa on järjestetty avoimen datan hyödyntämisestä myös sovelluskilpailuja, joissa on etsitty kiinnostavimpia avoimen datan pohjalta tehtyjä ratkaisuja. Kilpailuissa ovat menestyneet esimerkiksi
- eduskunnan ja kansanedustajien toimia esittävä ja yhdistävä Eduskunta Explorer -sovellus,
- Päästöt kartalla -palvelu, joka näyttää karttapohjalla EU:n päästörekisterin tietoja,
- Karttapullautin-palvelu, jolla voi luoda Maanmittauslaitoksen avoimesta kartta-aineistosta suunnistuskarttoja,
- Parkman-pysäköintimaksupalvelu, josta näkee avoimien rajapintojen kautta haettuja tietoja vapaista pysäköintipaikoista, ja
- Miils-reseptisovellus, joka hyödyntää reseptien suunnittelussa THL:n elintarvikkeiden koostumustietoja.
Sekä julkista että yksityisten toimijoiden tuottamaa avointa dataa hyödyntäviä palveluita ja sovelluksia on pelkästään Suomessa satoja, ellei tuhansia. Niillä voidaan tutkia julkisen vallan käyttöä äänestystuloksia, aloitteita tai vaikkapa pöytäkirjoja koostamalla tai tekemällä tilastoja julkishallinnon talousarvioista, ostolaskuista ja hankintatiedoista. Toisaalta niiden pohjalle voidaan luoda uudenlaisia liikeideoita. Jokainen yksittäinenkin kansalainen voi etsiä avoimesta datasta itseään kiinnostavaa tietoa. Esimerkiksi pyöräilijät ovat käyttäneet pysäköintivirhemaksutilastoja vertailemalla tietyntyyppisten virhemaksumääräyksien määrää suhteessa kaupunkiympäristössä havaittuihin ongelmakohtiin, kuten jalkakäytäväpysäköintiin.
Turku on yhtenä Suomen suurista kaupungeista ollut jo pitkään mukana 6aika-strategiassa, jonka yhtenä kärkihankkeena oli 2017 päättynyt Avoin data ja rajapinnat -hanke. Tulostakin syntyi: Turku on avannut viime vuosina laajasti muun muassa verkkopalveluidensa lähdekoodeja, paikkatietojaan ja vaikkapa tapahtumakalenterin tietoja. Avointa kartta-aineisto OpenStreetMapia kehittävät vapaaehtoiset ovatkin hyödyntäneet paikkatietoja monissa sinunkin käyttämissäsi palveluissa käytettyjen karttojen täydentämiseen.
Joissain asioissa Turku kuitenkin laahaa edelleen reilusti jäljessä. Monet pienemmätkin kunnat, esimerkiksi Sotkamo, julkaisevat avoimena datana ostolaskutiedot. Niistä selviää, miten meidän verorahamme käytetään, ja niiden julkaiseminen onkin kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta keskeistä. Asiasta on puhuttu eri yhteyksissä jo vuosia, eikä julkisuuteen ole selkeästi kerrottu, miksi Turku ei monien muiden kaupunkien ja kuntien tavoin voi avoimesti kertoa hankinnoistaan. Tämän vuoden heinäkuussa kaupunginjohtaja Minna Arve kertoi, että ostolaskutiedot tullaan vihdoin julkaisemaan – vuonna 2021! Kuntaliitto teki vuonna 2016, siis jo neljä vuotta sitten, ohjeen ostolaskutietojen julkaisemisesta. Miksi Turku, yksi Suomen suurista kaupungeista, pääsee mukaan kelkkaan vasta viisi vuotta ohjeen julkaisemisen jälkeen ja seitsemän vuotta Helsingin jälkeen, joka julkaisi tiedot jo vuonna 2014?
Turku on liian monessa asiassa muiden suurten kaupunkien peesailija, joka uusien avausten sijaan tekee asioita vasta kun kaikki muut ovat jo tehneet ne. Se ei ole resepti menestykseen, vaan tylsään ja mauttomaan keskinkertaisuuteen. Turun on hypättävä suurten kaupunkien etunenään modernina, kansalaisia palvelevana, avoimena kaupunkina, joka kehittää itseään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Meistä jokainen, myös sinä, voi vaikuttaa kaupungin suuntaan ensi kevään kuntavaaleissa.